Vasemman ranteen kipeytyminen muutti suunnitelmia kuvaamisen suhteen ja erään suuren keskusliikkeen juupas-eipäs aukioloajat.Kun välillä on ovet auki ja välillä ei,netissä ei ole kuitenkaan mitään päivitystä tarjolla,vaikka kuinka kattelis.
Vasen ranne ei tykänny pienesta skannailusta,1294 valokuvaa muutamassa ehtoossa ja samalla muuttuu paperikuva-arkisto digimuotoon.Taavetit vuosilta 1981-1988 on nyt skannattu,joten sarkaa pisaa ennenkuin ollaan vuodessa 1948.
Kauppareissun jälkeen meni tuokio tv:n äärellä ja sitten Karjaalle ja sitten alkoi seikkailu.Ensin lipunmyyjä katteli himppasen hitaasti kun kameran laiton pöydälle ja ostin lippua kello 12.13 lähtevään junaan ja paluulippu kello 14.00 Turusta lähtevään junaan.Harrastus vei ja junat kulkee.
Onneksi juna oli 10 min myöhässä,kerkesin asemalta hakea tuon piletin.Pohjassa vaihdevika hidasti kulkua mennessä.
Mennessä oli oikein naiskonnari ja kaverina oli mieskonnari,joka katteli himppasen hitaasti kun olin seuraavassa junassa takaisin.Ei kysynyt,ei varmaan uskaltanut mikä oli homman nimi.
Meinasin kysyä et mikä helvetti teitä turkkulaisii vaivaa kun vessa maksoi euron ja huussi haisi urealle ja pesuaineelle.Ylikukusillalla juoksi pikkupoika ja huusi ohimennessä:Terve iso mies ja hetken perästä takaisin.Isukki yritti selittää tyttärelleen mikä mikin on mitä ratapihalla näkyy.
Kun käppäilin takaisin sillan toiseen päähän,oli mummo vastassa ja kysyi:Et mitä sinä kuvaat ja kun kerroin et junia,tuntui siltä et olis tarvittu kallonkutistaja paikalle jommalle kummalle.Mummon mielestä minulle ja minun mielestä hänelle.
Kun junaa kiersin laitureita pitkin ja palailin junaa kohden niin samainen mummo oli junan vieressä ja katteli edelleen kysymysmerkkinä.
Pienihän se maailma on kun mennen-tullen veturina Sr2 3243 ja vaununa Ed 28006,penkki sentään vaihtui 51 mennessä 37 tullessa.
Tämän vuoden ekat ratakilometrit on ajettu 224 kilometriä,noin alkuun.
