Saturday, August 23, 2008

Rauta taipuu ja häähumua.

Viikolla säpinää riittämiin  ja rästiin jääneitä töitä pois käsistä minkä kerkee.Uusi Klippo saapui nopeasti tilauksen jälkeen muutamassa päivässä,perävaunun kanssa meni kuukausi ennenkuin tuo 180 cm leveällä ja 350 cm pitkällä lavalla varustettu hinailtava tuli noudettavaksi liikkeestä.

6 mm harjateräksestä aiemmin väännetyt kukkatuet ovat löytäneet paikkansa ja tuotekehittely jatkuu vielä asian tiimoilta.50 cm pystyjalat saivat kaveriksen 70 cm pystyjalat,nyt sitten viimeinen versio on 90 cm pystyjaloilla.50 kpl tuli väänneltyä aamutuimaan ja sitten 24 kpl 1,2 metrin ylijäämä pätkistä tuli naperreltua erilaisia kukkakehikoita.Käsissä tuntuu tuo raudan vääntö ensin kaksi 90 asteen kulmaa 60 cm päähän toisistaan ja tämä vaakaosa kaarelle sopivan tuen päällä.

Tänään aamulla junajahtiin ja todellinen hukkakeikka toista tuntia radanvarressa ja kun viimeisenkin kohteen aika oli ylitetty reilusti lähdin paikalta ja vot.Muutaman kilometrin ajelun jälkeen heilui lepikon takana junavaunut matkalla etelään.Volvo jahti vei voiton tässä vaiheessa,torstai illan 430 mallin vinkki vaihtui tosin 1973 vuoden 650 malliseksi Volvoksi.Sikäli harvinainen kuvausreisu että sattui vihdoin viimein peräkkäiset runkonumerot 650 malleissa ja rekisterilistalla peräkkäiset kilven numerot toisn erimalliset koneet olivat kyseessä.

Iltapäivää väritti hääkeikka,vihkiminen Lohjan Pyhän Laurin Kirkossa jossa näitä toimenpiteitä on suoritettu 500 vuoden ajan kertoili pappi.Vaikkei tuo historian knoppitieto oikein tilaisuuteen istunut,äänentoisto katkoi ja tuo holvikirkon kirous kaiku lisäsivät vielä omat mausteensa soppaan.Äänentoisto kaipaisi pientä remonttia.Pihalla oli toisen hääparin kuvaaminen käynnissä ja kovin tuskaiselta tuo seremonia näytti,olivat paikalla kun etuajassa tultiin ja vielä kuvailivat kun seremonia oli ohitse.Meitin seurueen kuvaaja sanoi suoraan kun kuvat ottaa auringon paistaessa suhteellisen vaaleaa kiviseinää vasten valkoisen hääpuvun loistaessa auringossa,niin kuvat miustuttaa kuin navetan kiviseinää vasten kuvatuissa kuvissa.Kellotapuli on paljon mielekkäämpi kohde tai vähän vihreää selän taakse eikä massiivista kiviseinää.Kirkosta Karjalohjalle ja Katteluksen tilalle jatkoille.

Kyllä kotona väännetty pitopöytä on maineensa veroinen.Ruuassa makua niin että kieli keikkui taivaassa nauttien makujen sinfoniasta täysin rinnoin.Smetana-omena-silli näytti hieman vieroksuvalta meikäläisen silmissä,mutta kun maku iski se oli menoa samantien.Ainekset täydensivät toisiaan ja mikään ei noussut vahvana pinnalle,vihersalaatti jatkoi raikkaudellaan tätä nautintoa.Lihat olivat kypsiä ja mureita,lihapullat joita uppoi reilusti vievät makuaistin uusiin ulottuvuuksiin.Sinappia tosin hetken pullien päälle kaipailin ja närästystä,sinappi unhotui äkkiä ja närästyskin jäi saapumatta.Leivät omasta uunista ja ruisleipä ja toinen tumma vaihtoehto jatkoivat tätä suurta makujen juhlaa.Sapuskaa oli riittävästi ja vaihtoehtoja löytyi hyvin myös tälläiselle joka majoneeseja ja muita outoja makuja vierastaa.

Sopivan mittainen sulattelutauko teki hyvää ja sitten ohjelma jatkui,lavalle taitojaan esitteli 14 tanssija 12 vuotiaan daaminsa kanssa.Kyllä oli komeaa katseltavaa kun jalat ja kädet kävi latino-rytmien tahtiin,pari vuotta on pari harjoitellut tanssia keskenään.Polttareita oli vietetty maltilla molemissa porukoissa,sen diaesitykset taululla kertoi.Kahvihetken kruunasi aivan mahtava kakku.Vademia päällä,suklainen suussa sulava täyte keskellä ja murotaikina alla ja kun kahvikin oli kuumaa ja sopivan vahvaa ei voinut muuta kuin nautiskella.

Nuorelle hääparille oikein hyvää yhteiselämää näissä karikoissa kun liikutaan kukin tyylillään.Bestmanin sanoin sulhasmiehen työvoitto on saavutettu,palkinto sormuksilla varustettu.Aikaa ja tupakkaa paloi ennen kuin tähän päivään on päästy.

PALJON ONNEA VAAN vielä kerran.

Tuntuu oudolta kun on Akaa vapaa viikonloppu,saas nähä kuinka käy on viikon päästä olisi tarjolla lähes kolmen päivän talkoot.Voi olla et kotiolot voittaa tuon lämpöisen oman äänimaailmansa omaavan todellisen veturin,höyryveturin vetovoiman.Ajatukset kimmetää myös tuolla kuvattavien Volvojen listalla,ei puuttuisi montaa konetta niin olisi kuvattu 500 Volvon traktoris neljässä vuodessa.Se on saavutus johon en uskonut kun kuvailu alkoi tammikuussa 2005.Voisin sanoa et jotain on saavutettu sentään,muusta en sitten tiedä.