H:lla alkavat paikkakunnat on olleet pääosassa viime aikoina.Perjantaina Hanko,la Helsinki ja
eilen Hyvinkää,Hämeenlinna ja Hattula.Sunnuntai meni mukavasti uutta kameraa kiusaten radanvarressa.Pirkanmaakin pyöri mielessä,mutta uuden lelunviehätys voitti tällä kertaa.
Eilen aaamusella sitten moppi ja mömmöt autoon ja lattian kimppuun,varovasti laskien reilu 200 m2 lattiaa pestäväksi.Tulihan tehtyä,vuosikerta pölyt pois lattialta ja tuolit ja pöydät paikoilleen odottamaan parin viikon päästä olevaa kokousta.Juuso avasi ystävällisesti oven ja kantoapua sai läheltä,näin se talkoohenki huokuu vaikka takatalvi jyllää.
Kahvi maistui hyvältä moppaamisen jälkeen ja Päijät-Hämeen kulmilta oli tulossa lisää porukkaa.Kolmikon matka kulkeutui taasen tuttuun nälänkarkoitus paikkaan,karkoitus
onnistui hyvin.Tiilitallissa odotteli kahvinkeitin kulkijoita,talkookahvituskausi julistaneen
avatuksi tällekkin vuodelle.
Ulkoa kuului tuttua murinaa,kun tuo verraton veturisarja Dv12 teki töitään.
Aikoinaan älyllisesti tehty veturisarjasta taitaa tulla pitkäikäisin käytössä ollut sarja,syitä
tähän on varmaan monia.Tarpeeksi järeä perusrakenne on kaiken lähtökohta ja yksinkertainen tekniikka jota on ollut helppo parannella nykyajan vaatimuksiin sopivaksi.Saas nähdä
kummoista pehmorautaa tulee korvaavaksi kalustoksi tulevien vuosikymmenten aikana.
Veturi on kuitenkin pelkkä työväline,sen ei tarvitse muistuttaa urheiluautoa vaan se olisi suunnitella kuljettajan ja työtehtävien vaatimalla tavalla.
Kevät näkyi tienpäällä kilpailuhenki oli toisilla kova,ohi vaan viivojen väristä välittämättä.Perävaunu tuntui olevan vaan nopeutta lisäävä laitos koukussa tai yhdistelmän kattonopeus on poistettu vuodenvaihteessa.Ihmetyttää moinen touhu ja kun jotain tapahtuu
niin en se minä ollut joka onnettomuuden aiheutti.Kiire tappaa ja kotimatkakiire varsinkin.