Monday, January 7, 2008

Kentän hoitajaksi

Uusi paku alkaa olemaan ensiapulaukkua vaille valmis.Varustelussa meni aikaa ja autoon tuli sammutin,lapio ja rautakanki omille paikoilleen.Laatikko josta löytyy paikat varaketjuille,laipalle,poltto- ja teräketjuöljykannuille,kirveelle ja viiloille.Laatikon päässä on
paikka varoitusmerkeille ja päällä ulosvedetävä viilapenkki sahan teroitusta varten.
Majakkakin pääsi katolle,työvalolle olisi vielä tilaus minun mielestä.

Luistiratojen auraus alkoi tänään.Pieni lumikone huusi armoa epätasaisella ja hiekkaisella alustalla.Kolme kenttää oli ehtoopäivän saalis ja monen lapsen mieli mustana.Harvoin palaa pinna,tänään kärähti kunnolla.Ensin kävi opettaja hätistämässä pariin kertaan pois koneen edestä.Se ei tehonnut ja kun pinna paloi sitten aukesi ovi ja ääntä niin paljon ulos kun palkeista lähtee,johan rupi kentältä väki lakoamaan.Se kun niin kiva seistä tai makaa kun aurasta tuleva lumi peittää alleen.Yhtään ei ajatellä et lumen seassa näkyi hiekkaa,kiviä,ilotulitteiden jämiä ja raketintikkuja.Ei ole kiva katella kersaa jolla tikku silmässä ja suu santaa täynnä.

Reilu kymmenen vuotta on tullut kenttiä aurattua,ei yhtään henkilövahinkoa ole sattunut.
Tänään oli turhankin lähellä,siltä säästyi vielä kovalla äänellä onneksi.
Tämä auran eteen pomppiva lapsi-ilmiö ei esiinny kuin yhdellä kentällä,
on se kumma kun ei opita vaan vuosi vuoden jälkeen sama toistuu.Oudointa on siinä onko alla 2 tonnia painava kalusto vai 6 tonnia painava kalusto.
Eteen hypitään kuin älliä vailla ja asiasta huomauttaa niin katotaan kieroon.
Sitten alkaa ilmeet menemään vakavaksi kun kertoo et kone 
painaa 2 tonnia ja kulkee 25 km/h ja alla ei ole nastoja,joten pysähtyminen on epävarmaa.
Sit ollaan totisia kun tajutaan mitä tapahtuu kun rauta osuu kohdalle.Toivotaan et huomenna homma sujuu ilman välikohtauksia,sillä kuskia syytetään jos jotain tapahtuu.